Alan järjestöt: Suomalaisten kielitaito kapenee – toimiva yhteiskunta tarvitsee kielten asiantuntijoita

Kieliammattilaisilla on tärkeä rooli rauhan ja demokratian edistämisessä, mutta taitavista ammattilaisista on pian pulaa. 

Perjantaina 30.9. on YK:n kansainvälinen kääntäjienpäivä. Suomessa päivää vietetään jo tänään perjantaina 23.9. seminaaripäivän muodossa26.9. juhlitaan myös Euroopan kielten päivää. Juhlaan onkin aihetta, sillä kielten ja kulttuurien välisen viestinnän syväosaajat ovat keskeisessä roolissa, kun rakennetaan rauhaa, yhteisymmärrystä ja vuorovaikutusta. 

Kieli on demokratian väline: omalla kielellä saatava tieto lisää osallisuutta yhteiskuntaan ja siten demokratiaa. Kriisi- ja konfliktitilanteissa on tärkeää, mitä sanotaan, mutta myös, miten sanotaan. Kieli on myös kaiken sivistyksen perusta. 

Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on 1990-luvulta lähtien lähes kolminkertaistunut sataankuuteenkymmeneen, mutta muita kieliä kuin englantia opiskelevien määrä on vähentynyt kaikilla koulutusasteilla. Mahdollisuudet kieltenopiskeluun ovat kaventuneet eri säästötoimien vuoksi. Niinpä yhä useampi suomalainen osaa vieraista kielistä vain englantia, minkä vuoksi kieleen liittyvien asiantuntija-ammattien tarve yhteiskunnassa korostuu. 

Tarvitsemme kielen ja kulttuurin osaajia, kuten kääntäjiä, tulkkeja ja muita kansainvälisten viestintäprosessien asiantuntijoita, paitsi yrityselämässä ja yhteiskunnan eri organisaatioissa luomassa yhteyksiä läpi kielimuurien. Tarvitsemme heitä kehittämään tekoälyä, saavutettavuutta ja kielenkäyttöä, edistämään kansalaisten yhdenvertaisuutta, turvaamaan yhteiskunnan toimintoja ja hyvää hallintoa sekä vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen monin eri tavoin. 

Vaikka kieliasiantuntija-ammatit ovat tärkeitä Suomelle, niiden arvoa ja osaamista ei aina tunnisteta saati tunnusteta. Työelämässä kannattaisi jo nyt kilpailla parhaiden kieliasiantuntijoiden osaamisesta sen lisäksi että alalla kuin alalla kilpaillaan esimerkiksi teknologiaosaajista.  

Kielten ja kulttuurien sekä niihin liittyvän viestinnän, mm. kääntämisen ja tulkkauksen, asiantuntijoiden määrä on vähenemässä huolestuttavasti. Suomessa on silti valtava määrä kielipotentiaalia. Meillä on esimerkiksi paljon nuoria, jotka osaavat täällä harvinaisia mutta maailmalla paljon puhuttuja kieliä, ja tämä voimavara olisi hyvä saada yhteiskuntamme käyttöön. Kannustammekin nuoria hakeutumaan kieliopintoihin ja tekemään kielistä itselleen ammatin. Kun nähdään kaikki mahdollisuudet, joita kielten syväosaaminen tarjoaa yksilöille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle, kielenopiskelijoiden tulevat uramahdollisuudet ovat laajat ja kansainväliset. 

 

  • Linda Ahlblad, puheenjohtaja, Suomen kieliklusteri Kites ry  

  • Sirpa Alkunen, puheenjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry  

  • Erik Miller, puheenjohtaja, Suomen kielipalveluyritykset ry  

  • Suvi Seikkula, puheenjohtaja, Kieliasiantuntijat ry