Konekääntäminen

Konekääntämisen teemaryhmä on suomalainen asiantuntijafoorumi. Teemaryhmän tarkoituksena on kartoittaa konekääntämisen tarpeita ja tunnistaa erilaisia käyttötapauksia sekä tutkia jo olemassa olevien palveluiden käyttäjäkokemuksia. Tavoitteena on hyötyjen selvittäminen ja uusien ideoiden kehittäminen. Ryhmän vetäjänä toimii Niko Papula (Multilizer).

Teemaryhmätilaisuudet ovat avoimia kaikille ja veloituksettomia. Saatamme joutua kuitenkin rajoittamaan osallistumisia, mikäli ilmoittautuneiden määrä ylittää tilarajat. Tällöin etusija on Kites-jäsenillä. Siksi kannattaakin liittyä myös jäseneksi!

 Fiskmö-projektin viimeisimmät kuulumiset 29.8.2019

Fiskmö-projektissa (finsk-svensk korpus & maskinöversättning) on saavutettu julkaistavia tuloksia, mm. jokaisen helposti asennettavissa ja käytettävissä oleva konekäännin plug-in Trados Studio -järjestelmään. Projektin viimeisimmät kuulumiset esiteltiin Helsingin yliopistolla.

Tilaisuuden yleisö

Niko Papula (vas.) toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi konekääntämisen viime aikojen kehityksestä, tulevaisuuden näkymistä ja neuroverkkokonekääntämisen mahdollisuuksista, kustannussäästöistä ja laadun kehityksestä tarkkavaiselle yleisölle.

Tommi Nieminen ja Matias Tamminen

Tommi Nieminen (vas.) jatkoi laatuteemalla ja siirtyi sitten esittelemään projektissa kehitetty konekäännin sekä Fiskmö-laajennus Trados Studio -järjestelmään. Lopuksi Matias Tamminen valaisi syyt, miksi kannattaa lahjoittaa aineistoa Fiskmö-projektin käyttöön.

Ryhdy aineistolahjottajaksi Fiskmö-projektiin

Lataa Trados-laajennus


Aiemmat tilaisuudet

Mikä on neuroverkkokonekääntäminen?

Professori Jörg TiedemannKonekääntämisen teemaryhmä kokoontui torstaina 20. huhtikuuta 2017 klo 14:15-16:00 Helsingin yliopiston Metsätalossa.

Alustuksen piti professori Jörg Tiedemann aiheenaan neuroverkkokonekääntäminen eli “What is neural MT and what can we expect from it?”.

 

 

Jörg Tiedemann luennoi

Jörg Tiedemann aloitti perusteista

Jörg Tiedemannin luennon seurattiin mielenkiinnollai

Yleisö seurasi esityksen herpaantumatta

Jörg Tiedemann luennoi

Päästiin representaatioiden kautta neuroverkkokonekääntämiseen

Jörg Tiedemann luennoi

Ja lopulta oli neuroverkkokonekääntämisen yksityiskohtien sekä monikielisen konekääntämisen vuoro

Rekisteriseloste

Komission kääntäjien pelit ja vehkeet 30.8.2016

Teemaryhmän tapaamisessa Eurooppasalissa 30.8.2016 Tim Binham (oik.) Euroopan komission käännöstoimen pääosastosta ja Mikael Reiman komission Suomen-edustustosta esittelevät todellisessa työympäristössä ja oikealla toimeksiannolla komission kääntäjien tietoteknisiä apuvälineitä ja työprosesseja.

Mikael Reiman ja Tim Binham
Mikael Reiman (vas.) ja Tim Binham täydessä vauhdissa

Komission kääntäjien työympäristö
Komission kääntäjien työympäristössä integroituu hallinta, TM, MT ja termistötyökaluja

Yleisö kuuntelemassa ja verkostumassa
Esityksiä oli kahdessa istunnossa, joiden välissä päästiin verkostumaan

 

Konekääntimen ruuminavaus 26.1.2016 

Konekääntämisen hyödyistä ja haitoista voi olla montaa mieltä. Faktaa kuitenkin on, että konekääntämistä kehitetään kunnianhimoisesti. Siitä halutaan tehdä oikeasti hyödyllinen työkalu sekä käännösalan ammattilaisille että tavallisille käyttäjille. Mutta mitä konekääntimen käyttäjä tänään oikeastaan saa?


Aiemmissa konekääntämisen teemaryhmän tapaamisissa on käsitelty monipuolisesti muun muassa post-editointia erityisesti suomen kielen osalta. Osallistujien palautteessa on toivottu varsinaisen konekäännöksen tarkempaa käsittelyä. 

Vuoden ensimmäisessä teemaryhmätapaamisessa Sundan Harri Arnola (hallituksen pj., kieliteknologian johto) ja Markku Kiiski (teknologiajohtaja) tulevat kertomaan meille konekääntämisestä pintaa syvemmältä. Sunda Systems Oy on vuonna 2004 perustettu kieliteknologian alalla toimiva suomalainen yritys, joka on kehittänyt konekääntimen englannista suomeen.

Keskustelu esityksen jälkeenHarri Arnola ja Markku Kiiski avasivat konekäännösjärjestelmän toimintaa

Esityksen sisältö:

1. Tilastollinen ja sääntöpohjainen kääntäminen. Edut ja haitat.
2. Sundan sääntöpohjaisen kääntimen periaatteet.
3. Sundan kääntimen toiminta - käyttäjän näkökulma. 
4. Sundan kääntimen ruumiinavaus kevyillä viilloilla: miten käännös tapahtuu. 
5. Keskustelua, tarkennusta ja syvennystä.

Keskustelu esityksen jälkeenEsityksen jälkeen oli keskustelun vuoro

Tilaisuuden "tilinpäätös"

Teemaryhmän kokoontumiseen osallistuivat yhteensä 24 henkilöä. Esityksen ja keskusteluosion jälkeen palaute oli (keskiarvoina):

Tyytyväisyys aiheen alustajiin

3.8 / 5

Aiheen mielenkiintoisuus  

4.5 / 5

Hyödyllisyys käytännön työssä

3.2 / 5

Arvosana käydylle keskustelulle

3.6 / 5

 

 

 

 

 

Teemaryhmän tuleviin kokoontumisiin osallistujat ehdottivat seuraavat aiheet: konekäännöksen laadun arviointi, kohdekielen synteesi, post-editointi, EU:n konekäännöshankkeet ja vastaava esitys tilastollisesta kääntimestä. Myös tilaisuuksien ajoittaminen maanantaihin tai perjantaihin ehdotettiin.


MT and post-editing: what the universities are offering in their translator training 1.9.2015

MT and post-editing are now included in the translation studies programmes of the universities in Finland. Join the event to learn more about what we are doing and to offer your insights and ideas!

Presenters at the event are researcher Maarit Koponen, University of Helsinki; university teacher Mary Nurminen, University of Tampere;
professor Leena Salmi, University of Turku.

Participation is free of charge. The total number of participants will be limited. If the event is full KITES members will be given priority. Other registrations will be dealt with on a first come, first served basis.


Suomi-englanti-suomi konekäännöksen post-editointi-ryhmä 5.6.2015 sai suuren suosion

Englannin ja espanjan kielten välillä post-editointi eli konekäännöksen muokkaaminen riittävän hyväksi laaduksi on alkanut yleistyä jo kauan aikaa sitten. Samoin on monien muiden yleisimpien kielten välillä. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi englanti ja espanja ovat hyvin yleisesti käytettyjä sukulaiskieliä ja siksi konekäännöksen laatu niiden välillä on riittävän hyvä kääntäjän työtä nopeuttavaan post-editointiin. Jos konekäännöksen laatu on huono, post-editointi on perinteistä kääntämistä hitaampaa.

Suomen ja englannin kielten välinen konekäännös on kehittynyt nyt sille tasolle, että laatu alkaa olla riittävä post-editointiin. On odotettavaa, että konekäännöksen laadun edelleen kehittyessä post-editointi tulee nopeuttamaan myös suomalaisten kääntäjien työtä. Tällä hetkellä vain hyvin pieni määrä suomalaisia kääntäjiä hyödyntää post-editointia omassa työssään.

Jussi Rosti Aakkostosta piti esityksen post-editoinnista

Yleisö seurasi esitelmiä kiinnostuneina

Kääntäjä, käännöstoimisto Aakkoston toimitusjohtaja Jussi Rosti ja kääntäjä, käännöstoimisto Jargonin toimitusjohtaja Hannu Jaatinen pitivät esityksen post-editoinnista perustuen omiin kokemuksiinsa. Esityksessä kuulimme mm.:

  • missä tilanteissa post-editointi on kannattavaa?
  • kuinka paljon aikaa post-editointi säästää?
  • vaikuttaako post-editointi laatuun?
  • kuinka post-editointi käytännössä tapahtuu?
  • mitä työkaluja ja konekäännintä kannattaa käyttää?

TEEMARYHMÄ VARATTIIN NOPEASTI TÄYTEEN!

Liity Kites ry:n jäseneksi ja olet etusijalla tilaisuuksiimme

Koska Kites-jäsenille on etusija tilaisuuksiimme, on nyt oikea aika liittyä Kites ry:n jäseneksi. Näin varmistat pääsysi Kites-tilaisuuksiin ensimmäisten joukossa myös jatkossa. Voit täyttää jäsenlomakkeen www-sivuillamme.
 
Muista myös merkitä syksyn Symposium kalenteriisi jo tässä vaiheessa: Symposium pidetään 26.10.2016 Helsingissä ja siellä on tarjolla lisää mielenkiintoisia aiheita! Seuraa www-sivujamme!